Ensimmäinen teksti omaan blogiin. Jess!
Tänään koulussa luokkakavereilla tuli mieleen presidentin vaalit. Kuuntelin sivusta miten jotkut kertoivat ketä äänestäisivät. Ei ehkä 3-4 luokkalaisilta ihan tavanomainen puheenaihe.
Mutta sinällään, onhan presidentinvaalit nyt ajankohtaista. Lapin Kansa-lehden presidentti "tentit" olen lukenut melkein kaikki. Ajankohtaiset asiat kiinnostaa toden teolla. Kyllä olen itsekin nykyään nokka kiinni paikallislehdessä aamuisin vaikka olen isälle nipottanut että "Tuo lehti vie ihan liikaa tilaa pöydältä!" Nyt ymmärrän kuinka koukuttavaa on lukea niitä tekstaripalstoja. (Vaikka tuskin kukaan tässä perheessä kiinnittää huomionsa lukijoiden tekstareihin.)
Viihdeohjelma Putouksen uusi kausikin toi tullessaan koulun käytäville hokemia jotka pistivät puheensorinasta läpi heti ensimmäisenä koulupäivänä tälle lukukaudelle. "Haittaakse?" ja "Sitähän sä kysyit" ovat kovassa käytössä. Muita hokemia en kuullutkaan lauantaisessa lähetyksessä. Onneksi nämä tämänvuotiset hokemat ovat vähemmän ärsyttäviä kuin viimevuotiset "Ninnannunna","Pieni muna,iso sielu.","Saletisti natsaa","Let's go" ja "Firman piikkiin" olivat aika tylsiä kun niitä oli kuukausi jauhettu. Varsinkin äitini suusta toistuvat vieläkin sanat "Saletisti natsaa" ja "Let's go." tasaiseen tahtiin.
Kun blogin perustaa, pitäisi ehkä olla syy miten erottua joukosta. Minulla ei ole kylläkään mitään erikoista jaettavaa. Mietiskelen vain päällimmäisiä puheenaiheita näin lapsen näkökulmasta. Kertoilen kuulumisia minkäkin harrastukseni kohdalta ja onhan tämä muutenkin ihan hullun hauskaa! Tulee nyt kamerallekkin töitä kun ajattelin näpsiä kuvia Lapin ihanasta luonnosta ja tietenkin paljon muustakin. Nettimietekirjan pitäminen on sen lisäksi puolet helpompaa sillä päiväkirjaan kirjoittelen kaiken suorasanaisesti ja sanoja säästämättä, mutta eihän kirjakaupasta ostettujen päiväkirjojen lukot ole mistään kotoisin. Tai kyllä ne nyt tavalliselle tomppelille kuten minulle ovat hyvin jämäköitä mutta laitappas veli asialle niin on lukko auki. Joten täällä täytyy miettiä tarkkaan mitä kirjoittaa sillä tämä menee kumminkin salaperäiseen paikkaan nimeltä netti.
Olisihan se ihanaa kirjoittaa vaikka pienestä koiranpennusta jonka olisin saanut mutta harrastukset, kaverit ja koulu veisivät ainakin siltä lenkitykseltä melkein kaiken ajan. Täytyy tyytyä sitten lueskelemaan oman kylän koiraharrastajien blogeja.
Tämä oli nyt vasta ensimmäinen kirjoitus ja tästä on suunta vain ylöspäin!
Lumisin terveisin: Tuuli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti